Arvo-osaaminen

ITYO

Osallisuus

Osallisuus on esimerkiksi tunnetta, joka syntyy osallisuudesta opiskeluyhteisössä. Siihen kuuluvat 
yhteisön jäsenten arvostus, tasavertaisuus, luottamus, vaikuttamisen mahdollisuus, yhteiskunnallinen 
osallisuus ja demokratia. Osallisuuden kokeminen ja sosiaaliset verkostot toimivat hyvinvointivajeita, 
syrjäytymistä ja eriarvoisuutta vastaan. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2017.) Työ on yksi merkittävä 
osallistumisen muoto, jolloin on tuettava työelämään pääsyä ja työssä pysymistä (Ahonen & Isola 2015, 2). 
Ammatillisen opettajan on ohjattava opiskelijaa urasuunnitelmiin liittyvissä asioissa ja huomioitava 
opetuksessa työelämävalmiuksien kehittäminen. Opettajan tulee kasvattaa oppijoita yhteistyöhön ja 
hyviksi yhteiskunnan jäseniksi ja tukea opiskelijoiden hyvien ihmissuhteiden rakentumista 
(Opetusalan ammattijärjestö). Fornaciarin ja Männistön (2015) mukaan tulevaisuuden kansalaisuuden 
ja todellisuuden rakentuu koulun intressien mukaan. Kasvatustyöllä voidaan tavoitella esimerkiksi 
yhteiskunnallista asemaansa ymmärtäviä, sivistyneitä ja itsenäisesti ajattelevia toimijoita. Koulujärjestelmä 
ja opettajakunta on osin velvoitettu Suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin luomiseen tuleville sukupolvillekin 
demokraattiseksi.

Opiskelijan kohtaaminen ja osallisuus

Opiskelijan osallistamiseksi on luotava luottamuksellista ja opiskelijaa kunnioittavaa ilmapiiriä, joka on läsnä 
kohtaamistilanteissa. Yhteisesti sovituista käytänteistä kiinnipitäminen lisää luottamusta. Opettajana minua 
on kiitetty sähköpostiin vastaamisen nopeudesta ja ystävällisestä ilmaisutavasta. Rohkaisen opiskelijoitani 
kriittiseen pohdinnan lisäksi hyvään ilmaisutapaan.

Pedagogiset ratkaisut, menetelmät ja osallisuus

Opetusmenetelmiä voisi käyttää rinnakkain oppijoiden erilaisuuden huomioimiseksi, mutta myös osallisuuden 
tukemiseksi. Esimerkiksi porinaryhmät osallistavat opiskelijoita esimerkiksi kokemusperäisen tiedon jakamiseksi 
työelämästä. (Alaniska & Valanne, n.d., 7, 15.) Opetusvastuun antamisella ohjaan opiskelijan yhteistoiminnallisen
oppimisen ytimeen.

Lait ja sopimukset sekä niiden käytäntöön soveltaminen

Ammattikorkeakoululaissa (L 932/2014) opiskelijoiden osallisuuteen liittyen on säädetty opiskelijakunnan 
toiminnasta. Opiskelijakunnan tarkoituksena on edistää opiskelijoiden valmiuksia aktiiviseen, valveutuneeseen 
ja kriittiseen kansalaisuuteen. Kannustan opiskelijoitani osallistumaan opiskelijakunnan toimintaan. 
Organisaationi oppilaskunta osallisti opiskelijat strategiatyöhön porinapäivien avulla.

Opettaja koulutusorganisaation suunnitelmien ja strategisten linjausten toteuttajana

Toimin opetuksessa strategiamme mukaisesti. Perustelen opetusmenetelmieni valintaa opiskelijoille strategian 
kautta. Tavoitteenani on, että opiskelijani ymmärtävät arjen työn ja strategian välisen suhteen.

Lähteet

Ahola, S. & Isola A-M. (2015). Osallisuutta edistämällä vähennetään eriarvoisuutta.  
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/128983/Osallisuus_final_17.11.2015.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Fornaciari, A., & Männistö, P. (2015). Yhteiskunta- ja demokratiakasvatuksen sudenkuoppa. 
Opettajien avulla kohti kriittisempää kansalaisuutta. Kasvatus & Aika, 9(4). 
Saatavilla 20.6.2018 https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68556

Opetusalan Ammattiliitto. Opettajan eettiset. periaatteet. Saatavilla 20.6.2018 
 http://www.oaj.fi/cs/oaj/opettajan%20eettiset%20periaatteet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2017. Osallisuus. Saatavilla 21.6.2018
 https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus

Ihmisoikeudet

Kun opiskelijaa tarkastellaan ihmisoikeuksien näkökulmasta, se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, 
että kaikilla oppijoilla on oikeus opetukseen; osittain koulutus on pakollista, kuten alkeisopetuksessa, 
kun taas korkeampien asteiden koulutukseen pitää kaikilla olla yhtäläiset mahdollisuudet hakeutua 
heidän kykyjensä mukaan.  Oppijan ihmisoikeuksien täyttymistä koulutuksessa turvaa YK:n ja Euroopan 
ihmisoikeussopimukset, joita jäsenmaiden on velvollisuus noudattaa ja joiden noudattamista myös valvotaan 
aktiivisesti. Ihmisiä pitää kohdella tasa-arvoisesti, kulttuuriin tai uskontoon katsomatta ja tämän pitää päteä 
myös koulutusinstituutioissa. Valtion vastuulla on opettajakunta ja heidän ammatilliset olot, sekä 
koulutusjärjestelmän aktiivinen kehittäminen. Valtion tulee myös taata, että vanhemmilla on vapaus valita 
sisällöltään sopivin uskonnollinen ja moraalinen koulutus lapsilleen. YK painottaa taloudellisia, sosiaalisia 
ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa (TSS-sopimus) valtion velvollisuuksia 
opetustoiminnassa, Euroopan ihmisoikeussopimus painottaa taasen kaikkien oikeutta opiskeluun, 
sekä vanhempien roolia kouluvalinnassa. 
(http://www.ihmisoikeudet.net/ihmisoikeudet/oikeus-opetukseen/, http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk)

YK:n yleissopimuksessa on määritelty, että opetuksen helpon saatavuuden lisäksi opetussisällön tulee olla 
sellaista, mikä kehittää oppijan persoonaa ja omaa arvoa, sekä opettaa kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja 
perusvapauksia. Niille, jotka eivät ole kyenneet päättämään perusopintojaan, on annettava mahdollisuus 
opintojen käymiseen myös tuettuna. Opettaja on vastuussa siitä, että hänen opettamansa materiaali 
kunnioittaa näitä säädöksiä. Samalla myös opettajan tulee kunnioittaa oppilaitaan heidän taustoista 
huolimatta, jotta heillä olisi yhtäläiset mahdollisuudet oppia. 
(http://www.ihmisoikeudet.net/ihmisoikeudet/oikeus-opetukseen/)

Ihmisoikeudet opetuksessa ovat vastaavia opettajan eettisten periaatteiden kanssa; opetuksen pitää olla 
tasapuolista kaikille ja kaikilla pitää olla  yhtäläiset mahdollisuudet opetukseen. Opettajan on otettava 
huomioon oppilaittensa taustat ja pystyttävä toimimaan vuorovaikutuksessa myös oppilaittensa huoltajien 
kanssa. Ihmisoikeuksien ylläpitäminen ja kunnioittaminen on asia, jota opettaja voi omalla esimerkillään, 
sekä vuorovaikutuksen kautta opettaa oppilailleen.  Niin ihmisoikeudet kuin opettajan ammattietiikka ovat 
asioita, joiden pitää olla opettajalla selkäytimessä; opettajuus on palveluammatti, jossa pitää asettaa kaikki 
asiakkaat, eli oppijat saman arvoisiksi, olipa heidän taustansa mitkä tahansa. Kaikilla on oikeus 
laadukkaaseen ja nykyaikaiseen opetukseen; valtion pitää taata, että koululaitoksilla on vaadittavat resurssit 
ja opettajat yhdessä koululaitosten kanssa varmistaa, että opetussisältö on vaadittavan tasoista.

Lähteet

YK:n ja EU:n säätämät artiklat liittyen opetukseen ja ihmisoikeuksiin.
 http://www.ihmisoikeudet.net/ihmisoikeudet/oikeus-opetukseen/ (Viitattu 22.6.2018)

YK:n toiminnan päämäärät ja periaatteet.

http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk (Viitattu 22.6.2018)

Tasa-arvo

Suomen YK-liitto on määritellyt tasa-arvon tarkoittavan ihmisten yhdenvertaista arvoa ja asemaa niin 
yksilönä kuin yhteiskunnan jäsenenä, riippumatta henkilön sukupuolesta, kansallisesta alkuperästä, 
rodusta, sukupuolisesta suuntautumisesta, uskonnosta, kielestä, poliittisesta mielipiteestä, yhteiskunnallisesta 
asemasta tai varallisuudesta. Sukupuolten tasa-arvo on myös yksi YK:n ihmisoikeusjulistuksen tavoitteista. 
(http://www.ykliitto.fi/yk70v/sosiaalinen/tasa-arvo) Suomessa on tasa-arvolaki, jonka keskeisin tavoite on edistää 
sukupuolten tasa-arvoa, estää sukupuoleen perustuvaa syrjintää, edistää naisten asemaa työelämässä sekä 
estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää. (https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609#P8b) 
Tasa-arvolaki kieltää oppilaitoksissa tapahtuvan syrjinnän edellä mainittujen seikkojen perusteella. 
Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava, että syrjintää ennaltaehkäistään ja tasa-arvoa edistetään 
suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti. (https://www.tasa-arvo.fi/koulut-ja-oppilaitokset) Tasa-arvolaki velvoittaa 
oppilaitoksia jokaiselta kouluasteelta laatimaan toiminnan kehittämiseen tähtäävän tasa-arvosuunnitelman, 
jonka suunnittelussa tulee osallistaa myös opiskelijat mukaan.

(https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/toiminnallinen_tasa_arvosuunnittelu_oppilaitoksissa)

Tulevan opettajan on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää aiheen ajankohtaisuus. Opiskelijamme on yhä useammin 
muualta kuin Suomesta ja oppilaitoksemme ovat monikulttuurisia. Opiskelijat ilmentävät myös seksuaalista 
suuntautumistaan huomattavasti avoimemmin kuin vaikka 20 vuotta sitten. Opettajan roolissa edistetään 
oppilaitoksessa tehtyä toiminnallista tasa-arvosuunnitelmaa omalla esimerkillä ja opettaja on tärkeässä roolissa 
suunnitelmien täytäntöönpanijana ja opiskelijoiden osallistajana. Osallistamalla opiskelijat mukaan tasa-
arvosuunnitteluun, on toimenpiteisiin sitoutuminen parempaa.

Meillä Suomessa on edelleen paljon opiskelualoja, jotka ovat sukupuolettuneita. Näitä ovat esimerkiksi hoitoala 
tai tekniikan alat. Jo opiskeluvalinnoissa ja opiskelua ohjaavissa keskusteluissa tulee kohdata opiskelija tasa-
arvoisesti, puhutella ihmisarvoa kunnioittaen sukupuolesta tai muusta taustasta riippumatta sekä mahdollistaa 
opiskelijalle omien mielenkiinnon kohteiden seuraaminen esimerkiksi uravalintoja tehtäessä; tyttökin voi 
opiskella autokorjaajaksi tai poika vaatesuunnittelijaksi. Opettaja voi olla myös edistämässä tietoutta sukupuolen 
moninaisuudesta esimerkiksi oppimateriaalivalinnoillaan, jolloin seksuaalisuuntautumisten kirjo tai ihonvärien 
moninaisuus saadaan näkyvämmäksi ja lisätään opiskelijoiden tietoutta aiheesta.

Opettajan roolia ei voi väheksyä erityisesti nuoren ihmisen elämässä, olemmeko tasa-arvon edistäjiä vai 
stereotypioiden vahvistajia? Opettaja voi (asenteen lisäksi) pedagogisilla ratkaisuilla ja menetelmillä joko 
edistää tasa-arvoa tai heikentää sitä. Jo oppimisympäristöjen suunnittelussa tulisi huomioida, että tilat takaavat 
yksityisyydensuojaa mutta ovat mahdollisimman vähän sukupuolettuneita. Keskeinen tasa-arvon toteutumista 
ohjaava toimenpide opettajan työssä on opiskelijan arviointi. Arvioinnissa täytyy olla neutraali ja puolueeton, 
eikä opiskelijan tausta, sukupuoli tai mikään muu kuin oppimiselle asetetut tavoitteet tule olla arvioinnin perustana.

Lähteet:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609#P8b (viitattu 20.6.2018)

https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/toiminnallinen_tasa_arvosuunnittelu
_oppilaitoksissa (viitattu 20.6.2018)

https://www.tasa-arvo.fi/koulut-ja-oppilaitokset (viitattu 20.6.2018)

http://www.ykliitto.fi/yk70v/sosiaalinen/tasa-arvo (viitattu 20.6.2018)

Taustamateriaali: https://www.tasa-arvo.fi/documents/10181/34936/Tasa-arvolaki%2C+
oppilaitokset+ja+sukupuolen+moninaisuus+%28STM+2015%29/4b259cc9-9e12-4166-b808-3ad630497fca

Yhdenvertaisuus opettajan työssä

Yhdenvertaisuus on ensisijaisen tärkeää opetustyössä. Kohdatessa opiskelijoita on kaikki kohdeltava

yhdenvertaisesti riippumatta opiskelijan taustasta. Oppilaitokset ovat hyvin monimuotoisia yhteisöjä ja

kaikille on annettava samat mahdollisuudet ottaen huomioon jokainen yksilö. Esimerkiksi luokkatilassa voi

olla useita ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita. Yleensä kaikilla on jonkinlainen suomen kielen taito, mutta

opettaessa on pyrittävä kuitenkin toteuttamaan opetusta esimerkiksi mahdollisimman selkokielisesti, niin

että kaikilla on mahdollisuus oppia. Käytännön harjoitustehtävissä esimerkiksi auton renkaan vaihdossa

opettajan malli esimerkillä on selkeyttävä merkitys yhdenvertaisen opetuksen kannalta. Opettajan on

pystyttävä tarjoamaan erilaisia opetusmenetelmiä ja -ympäristöjä. Opetusmateriaali tulee olla kaikille

saatavilla. On osattava tunnistettava oppilaiden erityistarpeet ja huomioitava se opetusta järjestettäessä ja

opintoja arvioitaessa. Opettajan on pystyttävä tarjoamaan tukea ja neuvontaa, jotta jokainen voi suoriutua

opinnoista. Mikäli yhdenvertaisuus ei toimi on siihen puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

jotta jokaisella olisi mielekästä opiskella.

Korttikoulutuksen osalta yhdenvertaisuus toteutuu siinä, että jokaiselle opiskelijalle annetaan mahdollisuus

saada ajo-oikeus syntymäpäivänään, mikäli hänellä on itsellään siihen motivaatiota.

Opettajan tulee toimia esimerkkinä opiskelijoille ja oppilaitokset ovatkin erityisasemassa

yhdenvertaisuuden edistämisessä. On hyvä opettaa opiskelijoita kohtaamaan ja toimimaan erilaisten

ihmisten kanssa. Opiskelijoiden aloittaessa koulutus on opettajalla tärkeä tehtävä saada ryhmä

ryhmäytymään sellaisin keinoin että opiskelijat kokevat olevansa yhdenvertaisia keskenään, sekä

kohtelemaan kanssa opiskelijoitaan yhdenvertaisesti.

Yhdenvertaisuudesta säädetään Suomen perustuslaissa. Yhdenvertaisuuteen liittyy useampi lainsäädäntö.

Myös liikenneopettajan työtä ohjaavat omat lait ja säädökset. Nämä helpottavat ja auttavat toimimaan

yhdenvertaisesti kaikkia kohtaan. Myös oman työyhteisön säädökset ja ohjeet auttavat ohjaamaan työssä

ja niiden noudattaminen heijastuu toimivaan työyhteisöön. Yhdenvertaisuus tuo avoimuutta ja lisää

luottamusta opiskelijoiden ja opettajien välillä. Työyhteisössä yhdenvertaisuutta miettiessä pystyy

kehittämään ja miettimään sekä omaa että organisaation toimintaa ja toimintatapoja. Kun yhdenvertainen

kohtelu on kunnossa se heijastuu varmasti myös ulospäin, mikä luo hyvää mainetta sekä opetukselle että

oppilaitokselle.

Lähteet

Oppia kaikille! -Yhdenvertaisuussuunnittelun opas oppilaitoksille

www.yhdenvertaisuus.fi